Aivot rakastavat aktiivisuutta ja uusia kokemuksia

Aivot ovat tärkein elimemme, joiden treenaaminen kuitenkin unohtuu helposti arjen pyörteissä. Pidämme kehostamme huolta liikkumalla, joten miksi emme huoltaisi myös aivojamme. Erityisesti stressaavissa elämäntilanteissa ja ikääntyessä muistikatkokset ovat yleisiä. Myöhemmin elämässä aivojen yhteydet alkavat heikentyä ja samalla muistot haihtua. Aivoja voi auttaa pysymään kunnossa ja muistisairauksia voi ehkäistä tehokkaasti jumppaamalla aivoja säännöllisesti. Aivot nauttivat haasteista! Aivomme muokkautuvat läpi elämän, kun niihin tallentuu uusia muistoja ja kokemuksia. Suuret elämänmuutokset vaikuttavat aivoihin erityisen vahvasti. Treenaamalla aivoja pääset itse vaikuttamaan siihen, miten ja mihin suuntaan omat aivosi kehittyvät.

Opi keskittymään ja suorittamaan tehokkaammin

Elämämme on yhä useammin monen asian suorittamista samaan aikaan. Tämä vaatii sitä, että ainakin osa asioista hoituu automaattisesti, ilman että niihin tarvitsee keskittyä. Toisinaan asioita tulee tehtyä ilman, että edes huomaamme. Tämä johtaa helposti siihen, etteivät asiat loppujen lopuksi tule tehtyä aivan niin hyvin kuin toivomme ja jäävät usein kesken. Aivotreenin avulla voi parantaa omaa keskittymiskykyään ja oppia keskittämään ajatukset paremmin yhteen asiaan. Ajatus saattaa tuntua oudolta, mutta näin toimiminen on loppujen lopuksi usein tehokkaampaa. Valintojen tekeminen kuuluu erottamattomasti jokaisen arkipäivään. Valitsemme mitä vaatteita laitamme päälle, mitä syömme, mihin tehtävään tartumme ensimmäisenä, kuljemmeko portaita vai hissillä. Tämä voi saada aivot väsymään nopeasti ja aiheuttaa ahdistusta, erityisesti jos valintoja joutuu tekemään kiireessä ja muiden hommien keskellä. Aivotreeni auttaa valintojen tekemisessä ja vähitellen huomaat, ettei valintojen määrä ja vaikeus enää ahdista tai väsytä.

Opi keskittymään ja suorittamaan tehokkaammin

Työmuisti auttaa hetkessä, pitkäkestoinen muisti tallentaa

Työmuistiksi kutsutaan sitä muistin osa-aluetta, joka käsittelee juuri sillä hetkellä tarvittavaa tietoa. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi ajo-ohjeet, ruokareseptit ja puhelinnumerot. Työmuisti ei kuitenkaan ole sama asia kuin lyhytkestoinen muistit, vaikka niistä helposti puhutaan arkikielessä synonyymeina. Työmuisti ainoastaan työstää tietoja, mutta lyhytkestoinen muisti myös varastoi niitä. Lyhytkestoinen muisti on siis osa työmuistia. Lisäksi työmuistiin liittyy läheisesti otsalohko, jonka tehtävänä on ohjata ihmisen tarkkaavaisuutta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi keskittymisen käsillä olevaan tehtävään. Pitkäkestoinen muisti toimii puolestaan säilytyspaikkana asioille, jotka painuvat mieleen pysyvämmin kuin 30 sekunniksi. Monet asiat säilyvät pitkäkestoisessa muistissa koko elämän, vaikka joskus mieleen palauttaminen onkin haastavaa. Parhaiten säilyvät ns. syväprosessoidut tiedot. Muistamista auttaa myös se, että järjestelee itse tiedot toimivaksi hierarkiaksi.

Treenaa itsellesi aktiiviset aivot

Työmuistia voi treenata pitämällä mielen aktiivisena. Erilaiset päättelytehtävät kuten sudokut ja palapelit toimivat muistia kehittäen, sillä esimerkiksi palapelin kohdalla joutuu ensin kääntelemään palaa mielessään eri suuntiin, ennen kuin sille löytyy oikea kohta. Päättelytehtävien lisäksi aivoja aktivoivat hyvin myös uudet kokemukset. Jo se, että valitset töihin mennessä eri reitin kuin yleensä, saa aivot aktivoitumaan. Aivotreeninä toimii myös uusien ruokien valmistaminen, uudentyylisen musiikin kuuntelu ja vaikka uuden värisien vaatekappaleiden pukeminen päälle. Arkipäivän tehokkaana aivotreeninä toimii esimerkiksi se, että ostaa ruokakaupasta jonkin ainesosan jota ei yleensä käytä ruoanvalmistuksessa ja keksii sitten, mitä kaikkea raaka-aineista voi valmistaa. Aivot aktivoituvat jo ainesosan valitsemisvaiheessa ja uuden reseptin kokeilu laittaa liikkeelle jo monenlaisia toimintoja.

Treenaa itsellesi aktiiviset aivot

Uuden kielen opetteleminen on erittäin tehokasta treeniä aivoille. Arjesta voi myös saada enemmän irti, jos hetken aikaa keskittyy käyttämään uudella tavalla aisteja. Esimerkiksi ikkunaa avatessa ulkolämpötilaa voi testailla sekä nenää että suuta hyödyntäen ja päätellä maistelemalla, miltä ulkona tuntuu. Ruokaa syödessä voi keskittyä maun lisäksi siihen, miltä ruoka tuntuu ja näyttää. Pienet harjoitukset riittävät ja auttavat aivoja säilyttämään toimintakykynsä.