Liikunnalla on merkittävä vaikutus aivojemme hyvinvointiin

Liikunnasta tulee hyvä mieli ja se on loistava keino stressin hallitsemiseen. Kunnon juoksulenkin jälkeen ajatus tuntuu juoksevan paremmin ja mieli on selkeämpi. Tämä on todistettu myös tieteellisesti. Useat tutkimukset vahvistavat, että säännöllinen fyysinen rasitus ehkäisee kehon rappeutumisen lisäksi mielen ongelmia.

Mikäli ihminen haluaa pyykkilautavatsan, joutuu hän treenaamaan ahkerasti vatsalihaksia. Treenin täytyy vieläpä toistua riittävän tehokkaana ja usein. Jos lihasta ei käytä, se surkastuu. Aivot eivät toki ole lihasta, mutta niihin pätee sama periaate. Hyvä fyysinen kunto auttaa aivoja keräämään tärkeää harmaata ainetta. Harmaa aine aivoissa on vähän sama kuin suorituskyky tietokoneessa. Sen tehtävänä on huolehtia motoriikasta ja mm. monimutkaisista laskutoimituksista.

Tutkimukset todistavat liikunnan hyödyt aivoille

Jyväskylän ja Helsingin yliopiston tutkijat suorittivat tutkimuksen, jossa he seurasivat aikuisia kaksosia usean vuoden ajan. Kokeeseen osallistuneista henkilöistä osa oli liikkunut runsaasti kolmen viimeisen vuoden aikana, mutta toiset eivät. Koehenkilöille suoritettu aivojen magneettikuvaus paljasti aivoissa merkittäviä eroja. Ne osapuolet kaksosista, jotka olivat liikkuneet aktiivisemmin, oli enemmän harmaa ainetta aivoissaan. Kaksosten kohdalla eroa ei voi selittää perimällä, sillä kokeeseen osallistuneet kaksoset olivat identtisiä.

Tutkimusta johti liikuntalääketieteen professori Urho Kujala. Hän uskoo, että aivoissa näkyvät erot voivat näkyä selkeästi myös henkilöiden myöhemmässä elämässä. Helsingin yliopiston fysiologian dosentti Riikka Kivelä selittää, että liikunta saa aivojen verenkierron vilkastumaan, parantaa hapensaantia ja lisää aivoissa useita välittäjäaineita ja kasvutekijöitä. Kun aivot saavat paljon happea, hiussuonien määrä aivoissa kasvaa. Tämä ehkäisee ainakin aivoverenkierron häiriöitä ja luultavasti hidastaa myös aivojen vanhenemista. Kivelä toteaa, että juoksulenkin aikana aivoissa syntyy useita uusia hermosoluja.

Liikunta auttaa kehittämään tarkkaavaisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja

Säännöllinen liikunta saa aivojen kantasolut erittämään bdnf:ää, joka on hermosolujen elintärkeä rakennusaine. Bdnf auttaa aktivoimaan koko hermosolun ja auttaa näin hermoimpulsseja etenemään synapseissa ja tämä taas auttaa oppimista. Sama tapahtumaketju on todennettu koe-eläinten avulla. Esimerkiksi rottien aivoissa kasvoi lisää hermosoluja kestävyysliikunnan myötä. Kasvanut hermosolujen määrä auttaa meitä ratkaisemaan ongelmia ja muistamaan asioita. Kivelän mukaan lasten kohdalla aktiivisella liikunnalla ja hyvällä aerobisella kunnolla on yhteys parempaan koulumenestykseen. Lapset, jotka liikkuvat vähintään tunnin päivässä kouluviikon aikana oli paremmat arvosanat kuin niillä, jotka liikkuivat alle tunnin tai eivät liikkuneet lainkaan. Liikunta auttoi lapsia pärjäämään paremmin myös tarkkaavaisuustesteissä. Liikunnan hyödyt näkyvät jopa syntymättömän lapsen kohdalla. Mikäli lasta odottava äiti liikuu aktiivisesti, on syntyvällä lapsella suurella todennäköisyydellä nopeammin kehittyneet ja kypsemmät aivot kuin verrokkilapsilla.

Nuoremmat aivot ja parempi mieli liikunnan avulla

Aivojen vanheneminen on luonnollista eikä sitä voi kokonaan pysäyttää. Liikunta auttaa kuitenkin selvästi hidastamaan sitä ja mahdollistaa paremman elämänlaadun vanhanakin. Vanhuksilla tehdyn tutkimuksen mukaan ihmisillä, jotka eivät harrastaneet liikuntaa oli noin kymmenen vuotta vanhemmat aivot kuin vertailuryhmällä, jotka eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa.

Tutkimuksissa on huomattu myös liikunnan mielialaa parantava vaikutus. Jo ensiaskeleet mieluisan urheilulajin parissa aktivoivat useita kohtia aivojen mielihyväjärjestelmästä. Hikoilu ja hengästyminen puolestaan vapauttavat endorfiineja. Mielihyvän tunne vahvistuu sitä enemmän, mitä rankempaa liikuntaa harrastetaan. Tilastojen mukaan aktiivisesti liikkuvat ihmiset ovat yleisesti ottaen vähemmän ahdistuneita ja stressaantuneita kuin ne, jotka eivät liikuntaa harrasta. Säännöllinen liikunta suojaa myös esimerkiksi masennukselta ja voi helpottaa lieviä masennusoireita. Parhaan vaikutuksen saamiseksi liikuntaa olisi hyvä harrastaa säännöllisesti ja vähintään joka toinen päivä. Sopiva aika reippaalle liikuntasuoritukselle on kolmesta vartista tuntiin.