Riittävä uni on yksi hyvän elämän peruspilareista

Yhä useammin tuntuu, että vuorokaudesta loppuvat tunnit kesken. Työ, harrastukset, sosiaalinen elämä ja netti vievät kaiken ajan ja unet jäävät vähemmälle. Se ei kuitenkaan pidemmällä tähtäimellä ole hyvä ratkaisu. Uni on biologinen välttämättömyys ja kaikki eläimet nukkuvat, mutta tiede ei ole onnistunut selvittämään varmasti sitä, miksi me nukumme. Erilaiset kokeet ovat kuitenkin osoittaneet, että univaje johtaa nopeasti keskittymisvaikeuksiin, muistin, ajattelun ja päättelykyvyn huonontumiseen ja moniin terveyshaittoihin. Ihminen muuttuu äreäksi, stressaa enemmän ja masentuu helpommin, mikäli uni jää jatkuvasti liian vähäiseksi. Pelkän unen puutteet on todistettu aiheuttavan masennusta ja stressiä silloinkin, kun muita selittäviä tekijöitä ei ole ollut. Unen määrä ja laatu ovat siis äärimmäisen tärkeitä asioita ja jäävät helposti liian vähälle huomiolle.

Unesta puhuttaessa väliä on sekä määrällä että laadulla

Terve aikuinen tarvitsee vuorokaudessa noin 7-8 tuntia unta. Unentarve on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat merkittävästi myös geenit. Lisäksi unentarpeeseen vaikuttaa elämäntilanne ja jopa vuodenaika. Suomessa pimeämpinä kuukausina ihminen tarvitsee monesti enemmän unta kuin valoisina kesäkuukausina ja omaa kehoaan kannattaa tässä kuunnella. Unen aikana aivot ja lihakset palautuvat päivästä ja aivot käsittelevät ja lokeroivat kerättyä tietoa. Kun aivot eivät altistu ulkoisille ärsykkeille, ne voivat rauhassa käsitellä kaikkea opittua. Tämän takia moni ongelmakin tuntuu usein ratkenneen kuin itsestään hyvien yöunien jälkeen. Aivojen lisäksi myös lihakset ja koko keho tarvitsevat lepoa ja uni edistää tehokkaasti fyysistä palautumista.

Erityisesti REM-unen aikana lihasjännitys katoaa ja lihakset ovat täydellisen rennot. REM-unen aikana hermosolujen väliset liitokset vahvistuvat ja hermoyhteydet lujittuvat aivojen käydessä läpi päivän kokemuksia uusintojen tapaan. Tämän takia uni ensiarvoisen tärkeää oppimisen kannalta. Riittävän unen avulla on tarpeeksi virkeä oppiakseen ja seuraavana yönä uni auttaa asioita jäämään mieleen. Unen aikana uudet tiedot ja taidot siirtyvät lyhytaikaisesta muistista pitkäaikaiseen muistiin. Ihmisen vuorokausirytmi määräytyy biologisen kellon mukaisesti ja tämän avulla aikatauluttuvat myös elimistön toiminnot eli uni- ja valverytmi, verenpaine, aineenvaihdunta ja kehon lämpötila, jotka kaikki noudattavat 24 tunnin vuorokausirytmiä.

Univaje on modernin yhteiskunnan vitsaus

Univajeesta puhutaan silloin kun, viikossa vähintään parina yönä nukkuu normaalia vähemmän. Lievä univaje korjaantuu yleensä korvausunen avulla eli esimerkiksi siten, että viikonloppuna nukkuu enemmän, jos arki-iltoina on tullut valvottua. Mikäli univaje johtuu siitä unettomuudesta ja sitä on jatkunut viikkoja, ei kyseessä ole enää normaalitilanne ja asiassa kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Ensihoitona unettomuuteen kannattaa kokeilla säännöllistä vuorokausi- ja ruokailurytmiä, nukkumaanmenon rutiineja ja valolle altistumista heti aamulla. Modernin yhteiskunnan myötä unettomuudesta on tullut yhä yleisempää, sillä esimerkiksi epäsäännölliset työajat, stressi, kasvava määrä ärsykkeitä ja työelämän vaatimukset ovat kaikki omiaan altistamaan unettomuudelle. Unettomuutta voikin pitää suurelta osin modernin yhteiskunnan kansantautina.

Ota aikaa unelle

Riittävästä unensaannista huolehtiminen on tärkeä osa terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista. Unen laatuun voi vaikuttaa monella tavalla, mutta yksi tehokas tapa unen parantamiseksi on liikunta. Aerobinen liikunta parantaa unta tehokkaammin kuin lihaskuntoharjoittelu ja erityisesti pitkäkestoinen liikunta auttaa sekä nukahtamaan että nukkumaan syvemmin ja pidempään. Liikuntasuorituksen tulisi ajoittua kuitenkin reilusti ennen nukahtamista ja muutama tunti ennen nukkumaanmenoa kannattaa rauhoittaa. Fyysinen kuormitus saa hormonit liikkeelle ja elimistön aktivoitumaan. Muutaman tunnin kuluessa tilanne muuttuu kuitenkin päinvastaiseksi ja treeni auttaakin nukahtamaan. Muita vinkkejä unen parantamiseksi ovat mm. tarpeeksi viileä nukkumistila ja huoneen tuulettaminen ennen nukkumaanmenoa, säännöllinen vuorokausirytmi ja raskaan syömisen välttäminen myöhään illalla. Lisäksi valoa säteilevät tietokone ja televisio kannattaa sulkea hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.